FIRST OF MAY GET-TOGETHER AT MY VILLAGE SOCIAL DEMOCRATIC ASSOCIATION

Maybe not the largest, but active and sincere, the social democratic local in my Helsinki suburban village. Starting the 1st of May celebrations yesterday with the traditional glass of mead at the small office – miniature Workers Hall – of the Pitäjänmäki Workers Association ( Pitäjänmäen Työväenyhdistys ).

My own candidate in the upcoming European Parliament elections Mikkel Näkkäläjärvi joined us for a brief talk about the aims of the forthcoming Finnish EU presidency. Mikkel comes from the northernmost part of Finland, Ivalo in Lapland, and will be the first EU parliamentarian representing Europe’s recognised indigenous peoples. Mikkel is also president of Finland’s social democratic youth and is considered to have a very good chance to get elected.

In our pictures also Pirjo Kivistö, my neighbour and friend in Pitäjänmäki, who is chair of this social democratic local and very active also on the municipal party levels.

LEIKKIPUISTO STRÖMBERGIN VAPPUJUHLA

Uskomattoman hieno perhejuhla uskomattoman hienossa auringonpaisteessa 27 huhtikuuta 2019. Pitäjänmäkeläisen Leikkipuisto Strömbergin Vappujuhla on Pitäjänmäki-seurallekin vuoden kohokohtia josta suuri kiitos leikkipuiston väelle, Strömbergin koulun vanhempainyhdistykselle ja kaikille Strömbergin ja Talin perheille ja muille asukkaille, ja tietysti muillekin pitskulaisille ja vieraille jotka pääsivät mukaan. Tässä juhlatunnelmassa haluaa todella olla mukana!

”JU LÄNGRE MAN ÄR DÄR, DESTO MINDRE FÖRSTÅR MAN AV LANDET” – MARKUS LYRA OM RYSSLAND PÅ SF-MÖTE

– Ju längre man är där, desto mindre förstår man av landet.

Men visst kan han mycket, Markus Lyra, som berättade om Ryssland på onsdagskvällens SF-möte. Så nog var det här ett understatement. Hela 14 år har han bott i vårt östra grannland, i olika repriser, både som generalkonsul i Leningrad/Petersburg och som ambassadör i Moskva.

Det var en gedigen analys som vi fick ta del av.

Åren med Leonid Brezhnev och sedan Juri Andropov vid makten i Kreml var ännu svåra. Det riktigt intressanta kom sedan med de stora omvälvningarna i slutet av 80-talet. Då försökte man bygga upp nya samhällsfunktioner och många i Moskva var genuint intresserade av hur man löste olika frågor i väst, berättade Markus Lyra.

Att vi i väst sedan var alltför benägna att tro att man i Ryssland tänker helt som vi har vi ju börjat se allt klarare.

Det här talade vi en hel del om kring bordet på Zinnkeller.

Naturligtvis kom det snart att handla om dagens verklighet och hur vi har kommit dit. Vi talade om de första ryska försöken att bygga upp ett nytt samarbete mellan tidigare sovjetrepubliker för att säkra sitt fortsatta inflytande. Sedan kom en lång rad ’frusna konflikter’, också för att påminna de nya grannarna om att starka ryska intressen fortfarande fanns kvar.

Ockupationen av Krim var givetvis ett av samtalsämnena liksom situationen i östra Ukraina. Här kom relationerna till USA in i bilden – en situation där man i Ryssland vill nå en jämlik stormaktsposition. Men nog är det en lång väg till det, så dominant är ännu det stora landet i väst. Moskvas aktivitet och inflytande i krisområden – Syrien framförallt – har nog att göra med det här också.

EU då? Ryssland vill helt tydligt ha ett ganska svagt EU och här kommer Brexit som en gåva från himlen. Men nog är Asien och speciellt Kina ett ännu större huvudbry i Moskva. Kinas tillväxt har varit betydligt snabbare medan Ryssland fortfarande är alltför beroende av sin energisektor för att tillväxten riktigt skulle ta fart.

Så det blev alltså halva världen runt på 60 minuter här kring bordet på SF:s stamrestaurang Zinnkeller i Kronohagen i Helsingfors. Åtminstone på det norra halvklotet alltså.

Jan Furstenborg

Erkki Tuomioja Pääkaupungin Wanhojen Toverien kokouksessa

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä vallitsee Suomessa poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa yleensä laaja yksimielisyys. Yhtä kärkevää vastakkainasettelua ja riitaisuuttakin ei ole nähty kuin mitä päättyvällä eduskuntakaudella on monien muiden asioiden ympärillä koettu. Poikkeuksiakin on, mutta maamme ulkopoliittisen peruslinjan tuki on pysynyt vakaana ja vankkana.

Tiistaina 2 huhtikuuta 2019 keskustelivat Pääkaupungin Wanhat Toverit pitkäaikaisen kansanedustajan ja korkealle arvostetun entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan kanssa suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä. Niin alustuksessa kuin sitä seuranneessa vilkkaassa keskustelussakin liikuttiin kansainvälisen kehityksen laajalla kentällä.

Ei tämä sitä merkitse etteivät eduskuntavaalit tai Euro-vaalit vaikuttaisi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On sillä paljonkin merkitystä miltä pohjalta Suomea eduskuntavaalien jälkeen johdetaan ja kuinka maatamme edustetaan myös Europan parlamentissa ja EU:n muissa päätöselimissä.

Pääkaupungin Wanhojen Toverien keskustelussa näkyi selvästi kuinka merkittävää sosialidemokraattien tärkeinä pitämien arvojen ja asioiden kannalta on että vaalitulos on SDP:n osalta hyvä. Nykyisessä maailmantilanteessa jossa niin usein kyseenalaistetaan koko monenkeskeinen sääntöpohjainen yhteistyöjärjestelmä korostuu Euroopan Unionin mutta myös Suomen kaltaisten vakaiden ja sotilaallisesti liittoutumattomien maiden merkitys.

Luonnollisesti myös ilmastonmuutoksesta ja muista polttavista ympäristökysymyksistä käytiin kokouksessa keskustelua ja painotettiin konkreettisten toimenpiteiden merkitystä ja kiireellisyyttäkin.

Monissa puheenvuoroissa korostettiin että myös monilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueilla tulisi Suomen voida toimia entistä aktiivisemmin vaalien jälkeisenä aikana.

Kehitysyhteistyön määrärahojen asteittaisesta palauttamisesta kunnialliselle tasolle ollaan jo suuressa osassa puoluekenttäämme yksimielisiä. Perussuomalaiset jotka sittemmin osittain sinistyivät pystyivät pakottamaan nämä kehitysyhteistyövarat vahvasti alas hintana Sipilän hallituksen eriarvoisuutta kasvattavan ja yhteiskunnan palveluja heikentävän politiikan tukemiselle.

Aseriisuntaa kosketeltiin monessakin yhteydessä ja Suomelta perättiin entistäkin vahvempaa panosta maailmaa uhkaavan varustelukierteen katkaisemiseksi. Tässä viitattiin myös siihen että mm. liittyminen YK:ssa neuvoteltuun ydinaseiden täyskieltosopimukseen voisi toimia tähän suuntaan.

Jälleen kerran nähtiin tässä Pääkaupungin Wanhojen Toverien kokouksessa kuinka tärkeitä ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat ovat ja kuinka valmiita ollaan niitä yhdessäkin pohtimaan. Ehkä eduskuntavaalien alla on keskustelu näistä aiheista ollut liiankin laimeata. Toivottavasti pian seuraaviin EU-vaaleihin valmistauduttaessa tämäkin vilkastuisi.

SDP:lle ja Erkki Tuomiojalle toivottiin ja toivotettiin tietysti hyvää vaalimenestystä ja alleviivattiin kuinka tärkeää tämä viimeisten viikkojen vaalityö nyt on.

Jan Furstenborg

LUONTOSEIKKAILULLE LIITO-ORAVAN MAILMAAN – HELSINGIN OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN PROJEKTILUONNOS

Luontoseikkailulle liito-oravan maailmaan – opastettu ulkoilureitti Mätäjoen varrelle.

Tällä nimellä ehdotamme että kaupunki käyttäisi osallistuvan budjetointinsa määrärahaa omilla lähialueillamme.

Tänään viimeistelin Mätäjokea koskevan ehdotuksemme Helsingin osallistuvaan budjetointiin. Kaupunki käyttää tänä vuonna yhteensä hieman yli 4 miljoonaa Euroa asukkaiden itsensä ehdottamien suunnitelmien toteuttamiseen. Syyskaudella pääsevät kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset äänestämään siitä mitkä ehdotukset toteutetaan.

Pitäjänmäeltä on tehty myös muita hyviä ja tärkeitä ehdotuksia jotka löytyvät Helsingin osallistuvan budjetoinnin Omastadi-sivuilta.

Jan Furstenborg

—–
Ja tässä ehdotus kokonaisuudessaan:

Luontoseikkailulle liito-oravan maailmaan – opastettu ulkoilureitti Mätäjoen varrelle.

Läntisen Helsingin läpi virtaa rikas ja rakas Mätäjoki. Jo kivikaudella asuttiin Malminkartanon ja Pitäjänmäen rannoilla. Maan nousu muutti merenlahden virraksi jota pitkin purjehdittiin sisämaahan. Myöhemmin syntyi rannoille kyliä ja tehtaita. Nyt palautetaan jokea luonnonmukaiseen tilaansa. Me haluamme tuoda tämän kaikille lähemmäksi, herkkää luontoa suojellen. Opastettu luontopolku veisi Malminkartanosta Pitäjänmäen Marttilan ja Strömbergin putouksen ja puiston kautta Talin rantaan asti.

Sijainti:

Mätäjoki ja sen välitön lähialue.

Kohderyhmä:

Alueen asukkaat, koululaiset, opiskelijat ja luontoretkeilijät, ulkoilevat perheet, kaikki helsinkiläiset ja muualta tulijat. Myönteinen vaikutus kaikkien Mätäjoen varrella sijaitsevien kaupunginosien ilmeeseen ja toimivuuteen.

Tavoitteet:

Mätäjoen kunnostamiseen ja sen luonnon suojelemiseen on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. Kalakanta on elpynyt ja mm. liito-oravat ovat levittäytyneet alueella. Ulkoiluteitä on paikoin paranneltu ja tietoisuus Mätäjoen luonnon ja historian arvoista on alueella selvästi kasvanut. Mätäjoki vahvistaa läntisen Helsingin omaleimaisuutta ja kaupunkikuvaa.

Alueen asukkaiden ja muiden kävijöiden toiveena on että tämä jokimaalma tuotaisi lähemmäksi luontoa kunnioittavalla tavalla luomalla yhtenäinen opastettu ja esimerkiksi citynature-alustaan liitetty valaistu ulkoilureitti pysähdyspaikkoineen Malminkartanon lammelta Vihdintielle ja sitten Kaupintietä sillan yli Marttilaan, sieltä Korsutietä Pitäjänmäentielle josta Strömbergin putouksen ja puiston kautta alajuoksua myöten Talin rantaan. Opastetaulut luonnosta ja historiasta kertovat joesta ja pitävät yllä käyttäjien mielenkiintoa.

Reitin luominen kannustaa osallistumaan Mätäjoen alueen jo aktiiviseen talkootoimintaan.

Toimenpiteet:

Mätäjoen Malminkartanon lammelta Strömbergin putouksen kautta Talin rantaan luodaan yhtenäinen myös netissä opastettu ulkoilureitti runsain opastustauluin suojellen joen ja sen ympäristön rikasta luontoa.

– Kannelmäen Mätäjoen lammen ympäristöön voidaan luoda alueita vapaa-ajan toiminnoille.

– Kehätien ja Vihdintien välillä tulisi päästä lähemmäksi jokilaaksoa luomalla näköalapaikka lähelle jokea samantapaisesti kuin Vantaan Pitkäkoskella on tehty.

– Marttilassa tulisi joki tuoda lähemmäksi viemällä reitti Kaupintieltä kävelysillan yli Korsutielle ja sieltä uutta joen puoleista jalkakäytävää myöten Pitäjänmäentien risteykseen.

– Pitäjänmäentieltä katualuetta myöten rautatien alitse Strömbergin putoukselle on reitti viitoitettava ja liitettävä runsain mielenkiintoa säilyttävin opastetauluin kokonaisuuteen.

– Alajuoksulla talin rantaan on reitti pyrittävä ohjaamaan selkeästi ja turvallisesti golfkentän ohi.

– Merenrantaan rakennetaan kevyt laituri näköala- ja lepotasanteineen.

Toteutukseen osallistuvat yhteisöt ja ihmiset

Mätäjoki virtaa useiden kaupunginosien läpi, läntisellä alueella ja sen ulkopuolella. Joki on asukkaille tärkeä ja monet alueelliset ja luontojärjestöt osallistuvat jo nyt aktiivisesti sen kehittämiseen ja hoitoon mm talkootoiminnalla. Tämän suunnitelman toteuttaminen sopii tähän luontevasti ja alueen kaupunginosayhdistykset sekä täällä toimivat luontokerhot samoin kuin laajalti alueen asukkaan ovat valmiita osallistumaan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

SYSSELSÄTTNING OCH FRIARFÄRDER I VÄSTRA NYLAND – ULF HEIMBERG GÄSTADE SOCIALDEMOKRATISKT FORUM

Industri-och sysselsättningspolitik varvades med kända finlandssvenskars friarfärder i Västnyland när Ulf Heimberg kom riktigt igång med sina berättelser från Skogby. Ock visst var det både trevligt och intressant på onsdagens månadsmöte som gästades av viceordföranden för Raseborgs fullmäktige.


De två timmarna kring bordet i restaurang Zinnkellers kabinett i Kronohagen räckte knappt till, speciellt när vi klämde in också en kort diskussion om de stundande riksdags- och EU-valen.


Ulf startade färden i Skogbytrakten från tider långt tillbaka när järnbruk och ångsågar hämtade industrin till den här finlandssvenska kusttrakten. Snabbt kom vi ändå till litet nyare tider där brukspatroner och disponenter gjorde sitt bästa för att ibland på brutala sätt hindra arbetarna från att organisera sig.


Det här höll ju inte i längden och sågverksarbetarna grundade en livskraftig fackförening och kunde slutligen säkra sig hyfsade arbetsvillkor. Nu har den här industrin lagts ner och med den också det lokala facket som Ulf Heimberg förresten var den sista ordföranden för.


I slutet av 1980-talet fick man bevittna många personliga tragedier när familjer i trakten plötsligt fick se sin trygga tillvaro slås i spillror på grund av arbetslöshet, berättade Ulf för oss.


Skogby har varit ett fint exempel på hur det svenska och det finska har kunnat enas i en levande tvåspråkighet. Under 1970-talet kom många arbetare och familjer från norra Finland till den här svenskspråkiga bygden där de blev väl emottagna och integrerade sig snabbt. Idag kan alla i byn både svenska och finska, berättade Ulf.


Också föreningslivet har alltid varit livligt. Redan i början av 1900-talet hade man en ungdomsförening på orten. Här röstade medlemmarna omkring 1910 om det är män eller kvinnor som gör mera i hushållen. Med en rösts majoritet – 15 mot 14 – var beslutet att det nog är männen. Så också här har ändringens vindar dragit fram.


Naturligtvis frågade vi också om händelserna på 1940-talet när Sovjetunionen höll de södra delarna av Hangö udd. Den befästa försvarslinjen gick vid Harparskog och Skogby och bemannades av finlandssvenska soldater från både Helsingfors och de västnyländska trakterna. Också många frivilliga från Sverige var förlagda här. Det fina frontmuseet en bit ner mot Hangö berättar om det här och om mycket annat som bygden och hela Finland upplevde under de här svåra åren. Bilderna och berättelserna från den snabba påtvungna evakueringen är redan de värda ett besök.


Ulf Heimberg var med i den lilla grupp som skapade det fina museet. Nu är också bunkrarna i området aktuella och den som kallas Irma och ligger nära Skogby har man redan fått i besöksskick, berättade han.


Så allt väl i Jerusalem, Jeriko och Betlehem får man väl säga. Alla husen i Skogby har nämligen sitt eget namn.


En trevlig kväll igen, och en diskussion som öppnade många tankar om hur våra finlandssvenska trakter har utvecklats och förändrats under åren.


Jan Furstenborg