Mätäjokea ollaan yhteisesti kehittämässä luontoarvojen vaalimiseksi ja asuinympäristömme kehittämiseksi. Sekä ylä- että alajuoksulla on tekeillä monia sellaisia asioita joissa mukana ovat sekä kaupungin vastuutahot, luontojärjestöt ja alueen kaupunginosayhdistykset.
Pitäjänmäki-seura on ollut mukana näissä keskusteluissa. Itse osallistuin keskiviikon tapaamiseen jossa keskusteltiin Mätäjoen Kaarelan padosta mutta myös laajemmin Mätäjoesta.
Helsingin perhokalastajat jotka myös osallistuivat keskustelutilaisuuteen olivat viime syksyn Pitäjänmäki-päivänä esittelemässä toimintaansa Mätäjoen alajuoksulla, Talin maisemissa. Siellä on onnistuneesti saatu taimenia kotoutumaan ja jokea on muutenkin talkoovoimin huollettu.
Pitäjänmäki-seurana haluamme jatkaa yhteistyötämme perhokalastajien kanssa ja tuemme parhaamme mukaan heidän Mätäjoki-toimintaansa.
Vaikeasti ratkaistava ongelma löytyy Strömbergin puiston putouksesta. Siihen katkeaa tietysti kalojen tie mikä merkitsee että Mätäjoki jakautuu tavallaan kahteen osaan, ylä- ja alajuoksuun. Tämä ei ole mikään uusi tilanne, näinhän on hyvin pitkään ollut, ja kyllä se joki näinkin elää ja kehittyy.
Riittääkö Mätäjoessa vettä kalatielle? Strömbergin putous on säilytettävä.
Kalojen kannalta olisi tietysti hyvä ratkaisu luonnonkosken rakentaminen putouksen vierelle, eli kalatie tai kalaportaat. Tästä on jo vanhempi suunnitelma olemassa eikä se ole olleenkaan pahan näköinen. Mutta kysymys on silloin riittääkö Mätäjoessa vettä sekä kalatielle että putoukselle? Kesällä on jo nyt putouksesta valuva vesimäärä varsin vaatimatonta luokkaa, ilmeisesti pienimmillään noin 5 ämpärillistä vettä sekunnissa.
Strömbergin putous on Pitäjänmäelle tärkeä luonnon- ja kulttuuriarvo. Kalatien rakentaminen ja Mätäjoen ylä- ja alajuoksujen yhdistäminen on kannatettava hanke mutta vain sillä edellytyksellä että putoukselle riittää vettä ympäri vuoden. Kuivaa Strömbergin putousta emme halua.
Mitä tahansa ratkaisua kalatielle haetaan on sen täytettävä tämä ehto eli Strömbergin putous on säilytettävä toiminnallisena sekä runsaan että hiljaisemman vesivirtauksen aikana. Tästä olemme myös Pitäjänmäki-seuran hallituksessa olleet yksimielisiä kun asiasta on viime vuoden aikana keskusteltu.
Näillä edellytyksillä olemme tietysti mielellämme mukana kaikessa Mätäjoen hoito- ja parannustoimissa. Nostinkin esiin että Marttilan läpi virtaava osa jokea samoin kuin Strömbergin puiston yläpuolella oleva allasalue tarvitsevat huoltoa.
Tavoitteena ei ole puistomaiseman rakentaminen Marttilaan vaan luonnonmukaisuuden säilyttäminen. Tämä ei estä tarvittavaa siistimistä ja perkaamista jonka voi ’kevyellä kädelläkin’ tehdä. Näin voidaan edistää sekä luontoarvoja että asuinympäristömme laatua.
Näitä koko Mätäjokea koskevia keskusteluja on syytä jatkaa sen lisäksi että Kaarelan padon parannusprojekti toteutetaan. Mätäjoki on meille kaikille erittäin tärkeä ja keskiviikon keskustelutilaisuudessa sovittu yhteistyö myös meille pitskulaisille luonteva osa omaa toimintaamme.
Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja